Aivan erityinen tarina

Olipa kerran henkilö, joka päätti, että tänään on se päivä. Hän oli mennyt lupaamaan tyttärelleen, että tämä saisi 7-vuotissynttäreilleen herkkuja, sellaisia henkilön itsensä leipomia aivan erityisiä herkkuja.

Lupaukset on pidettävä, ja niinpä henkilö näpytteli navigaattoriin juhla- ja leivontatarvikkeisiin erikoistuneen myymälän osoitteen. Kerta ei ollut suinkaan ensimmäinen. Matkalla hän muisteli edellistä visiittiään. Silloin henkilö ei onnistunut palaamaan kotiin todellakaan tyhjin käsin. Hän toivoi silloin ja toivoi nyt, että myymälän väki oli saanut piparimuottihyllyt täytettyä jotensakin kohtuullisessa ajassa ja kutakuinkin kohtuullista vaivaa käyttäen.

Ja kas, niin kävi, että henkilö sai aivan erityisiin herkkuihin vaaditut erityiset tarvikkeet ja erityiset aineet. Seuraavaksi kassalle ja kot....piparimuotit! Henkilö ei millään voinut vastustaa kiusausta ja suuren repsahduksen vaaraa uhmaten hän lähestyi Niitä Hyllyjä. Tosin niiden paikkaa myymälässä oli vaihdettu, mutta se ei ollut henkilölle este, vain pikkuruinen hidaste.

Tänään oli aivan erityinen päivä, jolloin syntymäpäiväjuhlavalmistelut saivat luvan alkaa ihan oikeasti. Ja tänään oli aivan erityinen päivä, jolloin keskelle syntymäpäiväjuhlavalmisteluja saapui jotain tällaista:

Ja tältäkin se näyttää:

Eikä ilman tätäkään se olisi mitään:

Henkilön uusin lupaus: värikäs kattiseurue tulee saamaan täydennystä. "Onneksi jouluun on alle vuosi aikaa!" henkäisee henkilö ja saattelee uusimman tulokkaan kaltaistensa joukkoon.

Sen pituinen se.

Piparkakkukissat uunista ulos

Mistä on pienet kissat tehty? Kanelista, inkivääristä, neilikasta, kardemummasta. Muun muassa niistä on pienet kissat tehty.

Ai, et usko vai?

Annas kun näytän.

Aivan ensiksi tarvitsemme kissoja. Niitä, tähän tarkoitukseen soveltuvia sellaisia, minulla on kolme erilaista. Nuo kaksi oikealla ovat jo jokusen vuoden vanhoja, ja tämä uusin hämää koollaan. Se on ollut huushollissamme vasta muutaman kuukauden. No mutta hyvin näyttävät tulevan toimeen keskenään. Hyvä hyvä! 

Erityistä näissä kaneli-inkivääri-neilikka-kardemumma-yms-kissoissa on se, että ne ovat tavattoman nopeita lisääntymään. Kaulimella suit sait ja niinpä niin, kissat ovat valloillaan ja jollei pidä varansa, vallattomat kissat voivat valloittaa koko taikinan!

Uusin kissatulokas herätti varsinkin pienimpien leipojien keskuudessa ihmetystä. Oravahan se on! Eipäs kun kissa! Orava! Kissa! Orava! Kissa!

Onneksi piparimuottikokoelmassa asustaa myös orava. Ero on selvä, vai mitä?! (Kröhöm, minä olin koko ajan kissan kannalla.)

Se, joka erehtyy näitä katteja laiheliineiksi haukkumaan, saa vartoa hetken. Uuni tekee ihmeitä!

Kyllä siinä kuulkaa tarkkana sai olla, ettei hännät kärvähdä. Niin ja hmmm, tuoksukissoiksikin näitä voisi kuvailla. Tsot tsot, ei oteta vielä...

...sillä nyt on koristelemisen aika. Millaisia kissoja tässä kahden pellin pentueessa voisikaan olla? Jep, ainakin tällaisia:

Vielä yhteisposeeraus:

Ja kerran vielä sillä tavalla, että varmasti kaikki ovat samassa kuvassa:

Mauskista ja rouskista, hyvää joulua, vaikkakin näin joulupäivän vaihtuessa tapaninpäiväksi!