Kas, mainoskissan paksuhkot posket

Kissani on paistatellut viime päivinä julkisuuden valoläikässä. Joo, näin varmaan voi sanoa, kun kattimus on ollut esillä Twitterissä, siitä on tykätty, se on mukana suosikeissa, sitä klikkailtu eteenpäin muiden tykättäväksi ja tähdellä merkittäväksi. Kun tällainen valoilmiö kohdalle osuu, silloin ei sovi rötkähtää siihen lepäilemään, ei ei, vaikka se sujuisikin niin vietävän hyvin!

Euroviisuja tässä on kiittäminen. Viime lauantaina Suomen edustuspaikkaa tavoitteli MIAU, jota en voinut bloggaamatta sivuuttaa. Justus oli  tuolloin vielä muissa tehtävissä. (Luultavasti nukkumassa. Tai jos ei nukkumassa, niin syömässä. Tai jos ei syömässä, niin ruokailun jälkeisillä unilla. Tai ehkä sittenkin välipalalla tai välipalansulatustorkuilla.)

Mutta mitä ihmettä tapahtuu lauantai-iltana kesken jännittävän kuumottavan ja monilla muilla adjektiiveilla kuvailtavan finaalilähestyksen? Muuan tv-katsoja nappaa kissan, nappaa liidun, nappaa kuvan, nappaa puhelimen ja lappaa menemään twiitin:

 Jes, kyllä tämä mainoskolli hommansa osaa.

Juu-u, mä NIIN tiedän. Eihän tuollaista valkoista hurrrrmuria voi vastustaa, ei Twitterissä(kään), eikä kyllä myöskään kesken suoran tv-lähetyksen.

No, mitä sitten tapahtui?

Kuluu päivä, kuluu kaksi:

Toi MIAU'han on ihan myyty. :-D Tällä kokemuksella kokeilen lisää. Tuleva kissanmielisille suunnattu verkkosivusto kaipaa ennakkomarkkinointia. Justus, kis kis, mites olisi taas pienet mainos-, markkinointi-, kannatusposeeraukset? 

No joo. 

Pysypäs hetki paikallasi, niin otan äkkiä vielä yhden. Noin.

Tuota noin. 

Jäikö kuvallinen viestimme epäselväksi? Täten paljastan, että sivusto ei ole Justuskas, tärähtänytkas eikä opettelenottamaankissakuviakas.

Kas, taidamme kokeilla tätä joskus vielä uudemman kerran.