Piparkakkukissat uunista ulos

Mistä on pienet kissat tehty? Kanelista, inkivääristä, neilikasta, kardemummasta. Muun muassa niistä on pienet kissat tehty.

Ai, et usko vai?

Annas kun näytän.

Aivan ensiksi tarvitsemme kissoja. Niitä, tähän tarkoitukseen soveltuvia sellaisia, minulla on kolme erilaista. Nuo kaksi oikealla ovat jo jokusen vuoden vanhoja, ja tämä uusin hämää koollaan. Se on ollut huushollissamme vasta muutaman kuukauden. No mutta hyvin näyttävät tulevan toimeen keskenään. Hyvä hyvä! 

Erityistä näissä kaneli-inkivääri-neilikka-kardemumma-yms-kissoissa on se, että ne ovat tavattoman nopeita lisääntymään. Kaulimella suit sait ja niinpä niin, kissat ovat valloillaan ja jollei pidä varansa, vallattomat kissat voivat valloittaa koko taikinan!

Uusin kissatulokas herätti varsinkin pienimpien leipojien keskuudessa ihmetystä. Oravahan se on! Eipäs kun kissa! Orava! Kissa! Orava! Kissa!

Onneksi piparimuottikokoelmassa asustaa myös orava. Ero on selvä, vai mitä?! (Kröhöm, minä olin koko ajan kissan kannalla.)

Se, joka erehtyy näitä katteja laiheliineiksi haukkumaan, saa vartoa hetken. Uuni tekee ihmeitä!

Kyllä siinä kuulkaa tarkkana sai olla, ettei hännät kärvähdä. Niin ja hmmm, tuoksukissoiksikin näitä voisi kuvailla. Tsot tsot, ei oteta vielä...

...sillä nyt on koristelemisen aika. Millaisia kissoja tässä kahden pellin pentueessa voisikaan olla? Jep, ainakin tällaisia:

Vielä yhteisposeeraus:

Ja kerran vielä sillä tavalla, että varmasti kaikki ovat samassa kuvassa:

Mauskista ja rouskista, hyvää joulua, vaikkakin näin joulupäivän vaihtuessa tapaninpäiväksi!