Joskus valoläikkä saa huomion siirtymään läikän viereen. Tuohon noin:
Kun malttaa tiirailla valoläikän lähiseutuja, voi havaita uusia kohteita. Mutta koskea ei saa, katsoa ainoastaan. Haluan nimittäin nähdä, minne läikänvierustapaukset johtavat.
Valoläikkä saa maaston näyttämään eri kulmista hieman erilaiselta. Selvää on, että tästä se jokin on mennyt ja suunnannut tuonne eteenpäin noin.
Ja tänne se on päätynyt, monilatauksellinen eläin, joka näyttää toimivan sekä aurinko- että sähköenergialla.
Ja ei, ei tarvitse käpertyä kyhjöttävämpään asentoon eikä näyttää myrtsimpää naamaa. Minä tulen ja laitan töpselin seinään! ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti